Meidän mielestämme jokaisella työntekijällä pitää olla oikeus oik eudenmukaiseen palkkaukseen ja tasa-arvoiseen kohteluun työpaikallaan. Työntekijällä on oikeus turvalliseen työsuhteeseen ja hänellä on tiedonsaantioikeus työpaikkansa asioista.
Haluamme myös vaikuttaa alueen poliitikkojen ja virkamiesten päätöksentekoon työpaikkojen turvaamiseksi ja työsuhteen ehtojen kehittämiseksi ja parantamiseksi.
Jäsenmaksu on vuoden 2011 alusta 1,33 %.

Taustaa

JHL 121 kuuluu Julkisten hyvinvointialojen liittoon JHL:n, joka puolestaan on SAK:n jäsenjärjestö. Valitsimme aikanaan SAK:laisen liiton.

1907

Suomen Ammattijärjestö perustetaan

1917

8-tunnin työaikalaki

1922

työsopimuslaki, vuosiloma 4-7 päivää

1930-luku

kansaneläkelaki, vuosiloma 5-12 päivää

1940-luku

työsopimusjärjestelmä, luottamusmiesjärjestelmä, työtuomioistuin, vuosiloma 12-14 päivää, lapsilisä

1950-luku

45-tunnin työviikkko

1960-luku

TEL ja LEL eläkkeet, vuosiloma 18-24 päivää, siirtyminen 40-tuntiseen, 5-päiväiseen viikkoon alkoi, irtisanomissuojasopimus, lomapalkkasopimus, ensimmäinen tupo

1970-luku

 neljän viikon vuosiloma,  vähimmäispalkka, lomaltapaluuraha,äitiysloma 7 kuukautta, talviloma, työterveyshuoltolaki, YT-laki

1980-luku

opintovapaalaki, vanhempainloma ja hoitovapaa, liukuva työaika

1990-luku

vuorotteluvapaa, työaikalaki, koulutusvakuutus, ammattikoulutusraha, pätkätyöläisten aseman parantaminen, vuosiloma säästämisjärjestelmä

2000-luku

eläkeuudistus,  tasa-arvolain uudistus, huomion kiinnittäminen pätkätöihin, Paras-hanke, Kunpas-hanke, tyhy-hankkeet ja muut työsuojeluun liittyvät lait, uudistuvat palkkauskausjärjestelmät ja niin edespäin. Näitten ja muiden muutostekijöiden merkitystä arvioidaan lähitulevaisuudessa ja ne pitää vielä varustaa kysymysmerkeillä

Yhdistys ja sen luottamusmiehet seuraavat, että palkkauskysymyksiä käsitellään tasa-arvoisesti eri työntekijäryhmien kesken ja että palkkoja korjataan oikeudenmukaisesti, ottaen ensisijassa huomioon alimmat peruspalkat. Luottamusmiesten ajankäyttöoikeuksiin saadut parannukset ovat päänavaus henkilöstön edustajien aseman vahvistamiselle.

Yhdistys hoitaa edunvalvontaa yhdessä Helsingin yhteisjärjestön kanssa. HYJ neuvottelee paikallissopimukset ja sovellukset, joiden käyttöä yhdistys valvoo virastoissa. Yhdistys tukee pääluottamusmiehen, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun toimintaa.

Helsingin yhteisjärjestölle voidaan viedä ns. kaupungin pöytään edunvalvonnassa syntyneitä kiistoja ratkaistavaksi. Joissain vaikeissa tapauksissa edunvalvontaa turvataan työtuomioistuimessa, alioikeuksissa, liittotason neuvotteluissa tai jopa keskustason neuvotteluissa. Tällä hetkellä yhdistyksen puheenjohtaja (Marjasirkka) on myös yhteisjärjestön varapuheenjohtaja ja kaupunkitason toimija.

Yhdistys valvoo jäsenten oikeuksia myös organisaatiouudistuksissa ja kaupungissa tapahtuvissa muutoksissa. Edunvalvojat soveltavat kaupungin ja virastojen yt-sopimuksia ja kaupungin kehittämishankkeita koskevaa kaupungin sopimusta.

Järjestötoimintaa

Yhdistyksen hallitus kokoontuu keskimäärin 10 kertaa vuodessa ja sen kokoukset ovat avoimia kaikille jäsenille. Syys- ja kevätkokouksen lisäksi hallitus kutsuu yhdistyksen kokouksen kokoon tarvittaessa. Kutsu yhdistyksen kokoukseen julkaistaan virastojen Introissa ja kotisivulla.
Yhdistyksen kokous on sääntöjen mukaan yhdistyksen korkein päättävä elin.

Yhdistys osallistuu yhteisjärjestön, aluetoimiston ja liiton koulutus- ja kehittämistapah- tumiin. Edunvalvontaan liittyviin kokouksiin osallistuvat pääluottamusmies ja luottamusmiehet. Myös puheenjohtajalla on tarvittaessa neuvotteluoikeus. Yhdistyksellä on edustus Helsingin yhteisjärjestön (HYJ) hallituksessa. Yhdistys tiedottaa järjestöllisestä, opinto-, kokous-  ja kansainvälisestä toiminnastaan. Yhdistyksellä on parhaillaan käynnissä Petroskoi-hanke ja vuonna 2007 suunnitellaan matkaa Brysseliin, EU-parlamenttiin. Yhdistys järjestää myös vapaa-ajan toimintaa, tällä hetkellä lähinnä tarjoamalla näyttelykäyntejä, messukäyntejä ja leffalippuja. Silloin tällöin yhdistyksen ”matkakerho” järjestää edullisia kulttuurimatkoja. Sponsoroimme myös virastojen henkilökuntakerhojen järjestämiä tilaisuuksia, lähinnä juhlia ja matkoja. Vappulounaasta on tulossa perinne.

Koulutus- ja ammatillinen toiminta

Yhdistys tukee jäsenten kouluttautumista ja ammatilliseen kehittymiseen liittyvää toimintaa. Hallitus myöntää jäsenille koulutustukea avustusanomusten perusteella.

On toivottavaa että jäsenet osallistuisivat liiton järjestämiin  koulutustapahtumiin. Yhdistys tukee liiton koulutuksiin osallistujia mm. maksamalla erotuksen, jotta osallistuja voi majoittua yhden hengen huoneeseen. Yhdistyksen hallitus ja luottamusmiehet pitävät yhteisiä seminaareja,  jolloin käsitellään yhdistyksen toimintaa ja sen toimintatapoja, linjataan painopisteitä edunvalvonnassa ja työsuojelussa.

Kansainvälinen toiminta

Olemme osa monikulttuurista Helsinkiä, myös työyhteisömme on monikulttuurinen. Kulttuuriasiainkeskus Caisassa on paljon jäseniä ja muissakin virastoissa maahanmuuttajien lukumäärä on kasvussa. Yhteisjärjestöllä on ns. ”mamu-jaos”, joka toimii aktiivisesti. Jaostossa toimii yhdistyksen jäseniä. On tärkeää esitellä erilaisia moniarvoisia kulttuureja kansainvälisen toiminnan kautta. Yhdistys jatkaa vuonna 2005 aloittamaansa käytäntöä tukea kehitysyhteistyötä osallistumalla jonkin kehitysyhteistyötä harjoittavan yhteisön toimintaan.

Yhdistyksellä on Petroskoi-projekti: Yhdistyksen kevätkokouksessa 1.4.2005 päätettiin, että yhdistys aloittaa projektiluonteisen lähialueyhteistyön Petroskoin kulttuurityöntekijöiden liiton kanssa. Simo Sajama ja Kari Kälviä kävivät Petroskoissa käynnistämässä yhteistyötä Suomalaisen teatterin ja kirjaston kanssa
(kts. tarkemmin Kansainvälisyys).